Leidit ja Gentlemannit; saanen esitellä päiväkodin syksyn uutuden, Panda-eskarin!

Leppoisan lämpöisen kesän vaihtuessa syksyyn alotimme uuden toimintakauden myötä myös Päivänkakkaran ensimmäisen esiopetusryhmän. Kiuruveden kaupunki ja sitä myöten meidän päiväkoti pääsi mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. Elokuussa 2021 oman taipaleensa aloitti seitsemän 2016 syntynyttä lasta ja seuraavana syksynä mukaan liittyy samanmoinen joukko vuoden nuorempia.

Meidän mahtava joukko aloitti työskentelyn ryhmäytymisen hengessä ja ensimmäinen askel kohti yhtenäisen tiivistä eskarilaisten jengiä oli keksiä porukalle nimi. Pandat. Pehmeän suloiset karhueläimet, jotka rakastavat kiipeillä puissa ja kelliä auringossa. Ne hakeutuvat mielellään onttoihin puihin, kiven halkeamiin ja luoliin (lähde Wikipedia). Tämä kuvaus voitaneen lisätä myös viisivuotiaiden unelmapäivään päiväkodissa :).

 Tiimin logossa sateenkaaren värit kuvaavat osuvasti lapsen elämän värikylläistä palettia. Tätä kunnioittaen kaksivuotisen esiopetuksen perustehtävänä on tutkia ja tunnustella asioita ja ilmiöitä lapsen tahtisesti ja mielenkiinnon mukaan. Kokeilussa korostetaan lapsilähtöisyyttä, leikkiä ja tutkivaa havainnointia.Toisin sanoen annetaan mahdollisuus keskittyä syvemmin lapsista kumpuaviin aiheisiin yleisen opetussuunnitelman ohella. 

Panda ryhmä on ollut äärimmäisen kiinnostunut, innostunut ja sitoutunut. Toiminta on ollut monimuotoista ja -puolista. Kuvat kertokoon otteita näiden super-pandojen eletystä elämästä :).

Syksyn tullen Päivänkakkaran kestosuosikkeja tutkimusrintamalla ovat olleet kasvit ja ötökät vuodesta toiseen:

Peruna on pyöreä, peruna on soikea. Vaan päiväkodin kasvimaalla tutkittiin myös erikoisempia lajikkeita, kuten perheperuna ja makkaraperuna.

Limaista, mutta maukasta. Eiku mielenkiintoista!

 

Hmmm.. tämähän vaatii lähempää tarkastelua tuumasi Pupu Jussikka.

Panda ryhmän  oma luokkahuone " Pandapesä" on ollut tärkeä tukikohta lapsille. Esioppilaaksi kasvamiseen on kuulunut  oman repun ja kirjoitusvälineiden hankinta. 

Pandat siirtymässä aamiaiselta yläkertaan omiin puuhiinsa. 

Pandojen opena työskentelee Rouva Porkkana eli Tuulikki Huttunen.

Nalle-matikkaa.

A-kirjaimen etsimistä, löytämistä ja muodostamista. Alkuäänteet ja omat sekä kavereiden nimet ovat tulleet tutuiksi.

Kynäharjoitteiden, multimedialaitteiden ja matematiikan lisäksi yläkerrassa on leikitty, leikitty ja vielä kerran leikitty.

Pandapesän ulkopuolella lapset ovat seikkailleet lähiluonnossa, puistoissa, metsässä...

Oman osuutensa ja mainintansa ansaitsee syksyn sadonkorjuun aika ja syystori. Pandat korjasivat pellolta kuivan kesän pienoisen sadon, keräsivät omput ystävälliseltä naapurilta ja puolukoita metsäretkellä. He leipoivat ja hillosivat herkkuja notkuvan toripäivän vanhempien iloksi. Torin tuotto perinteisesti ohjautuu seurakunnan myötä vähävaraisille lapsiperheille. Hyvä kiertoon! Ja tietenkin herkuttelimme sadonkorjuun herkkuaterian päiväkodilla.

Alvi pitää maksaa aina! Tuumasivat nämä puotipuksut.

Peikko-Violetille maistuu rosvopaisti ja satokausiherkut.

Ihan pihalla

 Ulkona oppiminen on nykypäivänä tärkeä osa uudenlaista pedagogiikkaa. Tähän antoi sopivaa potkua myös poikkeusaika. Maalaiskaupungin päiväkoti on aina pitänyt pihalla olosta, mutta siihen pyritään nyt yhä voimallisemmin kautta varhaiskasvatuksen rintaman.

Kaikki oppimisen alueet voidaan toteuttaa myös päiväkodin seinien ulkopuolella niin isojen kuin pienten kanssa. 

Pihalla lapsi kokee herkemmin kaikilla aisteillaan, koska ilmassa ja ympäristössä on paljon enemmän annettavaa kuin sisällä. Lisäksi ulostuleminen vähentää päiväkotiarjen keskeisintä stressihaittaa eli melua.

Kielten rikas maailma tulee todeksi mm vastauksina lukuisiin kysymyksiin sekä vaikkapa tarinoissa toisille mitä olemme nähneet ja kokeneet. Olemme tuoneet ulos myös satuseikkailuita ja luoneet leikkiympäristöjä, jotka siivittävät lasten oman kerronnan ja ulkoleikin lentoon. Monet pelit ja leikit ohjeineen nimeävät ympäristöä.

Olemme muskaroineet, maalailleet, satuilleet ja seikkailleet sekä pihalla että lähiympäristössä.

Me osana luontoa on tärkeä ajattelutapa. Kunnioitamme luontoa, keräämme roskat emmekä taita elävän puun oksia. Etanoita ja matojakaan ei litsailla. Aidan toiselle puolelle poistuminen tekee ryhmästä aina oman pienen yhteisön "kaukana kotoa" ja yhteisöllisyys, toisen huomioinen lisääntyy itsestään. Retki on myös yhteinen kokemus ja muisto, joka hitsaa lapsia ryhmäksi. Luonto innoittaa tarinoimaan historiaa ja lasten leikkeihin voi tarttua vanhoilta ajoilta tutut tavat maistella pihkaa tai leikkiä pelottavaa näkki-leikkiä.

Piha ja luontoympäristö on ollut loputtoman tutkimisen suo. Kaikkina vuodenaikoina. Pelit ja erilaiset kokeet tuovat myös matemaattisen ajattelun vahvasti mukaan tekemiseen.

Puhumattakaan liikkumiseen innoittavista elementeistä. Pihalla on lupa juosta, pyrähdellä, kiivetä ja kavuta ihan toisin kuin sisällä. Meillä on päiväkodin ympärillä loistava ympäristö tehdä pieniä ja vähän pidempiä retkiä erilaisiin liikkumisympäristöihin. Myös oma pienviljely ja luonnon antimien napostelu ulkoilun ohessa on kasvatusta huomaamaan lähellä oleva hyvä. Pihka, hiirenkorvat ja poimulehdet ovat jokaisen sulan maan retken herkkua.