Digisyksy 100-vuotiaassa Suomessa

Varhaiskasvatuksen uusien tuulien myötä Päivänkakkarakin päätti ottaa loikkaukseen digitaalisuuteen tänä syksynä. Tavoitteeksi asetettiin osoittaa lapselle digilaitteiden monet mahdollisuudet tuoda iloa ja luoda taidetta sekä ottaa askeleet digikuvan lukutaitoon. Syksyn projektit mahdollisti Auli Vaalama, joka on ottanut suurimman osan kuvista ja muokannut ne.

Syksyn ensimmäinen työ isompien kanssa oli vähän erilainen minäkuva. Ihan isoimpien kanssa mielikuviteltiin missä haluaisin olla jos olisin lilliputin kokoinen. Rakennettiin tausta yksilö- tai ryhmätyönä, kunkin maun mukaan. Esimerkiksi alemman kuvan luola on rakennettu Raivaajapuistossa noin sormenpään kokoisista pikkukivistä ja tulitikun kokoisista kepeistä.

Keskikoisten lilliputtikuvaan liitettiin lapsen kertoma muisto kesästä. Esimerkiksi alemmassa hiekkalinnakuvassa lapsi muisteli saippuakuplien puhaltamista.

Hiekkalinna, johon keskikoiset lilliputit laitettiin asumaan oli erään kesäisen rantaretken ryhmätyö.

Selityksistä, havainnoinnista ja yhdessä tekemisestä huolimatta kysymys kuului monen suusta "miten nuo on tuonne päässeet?" Digitaalisen kuvan lukutaito ja ymmärrys todesta ja epätodesta alkakoon tästä ihmettelystä ! Kaikkineen kuvat olivat lapsista hirvittävän hauskoja ja epäuskoista ihmettelyä on jatkunut niiden äärellä vielä pitkään.

Syksyn seuraava projekti liittyi 100-vuotiaaseen Suomeen. Olimme valinneet päiväkodin juhlavuoden teemaksi sinivalkoisen Suomen vihreän kullan eli metsät. Auli kuvasi lasten metsäleikkejä. Myöhemmin lapset saduttivat kuvasarjan. Näin syntyi kullekin leikkiryhmälle oma digitaalinen kuvakirja. Kuvakirjat esitettiin päiväkodin itsenäisyyspäivän juhlassa. Aulilla on mahtava kyky vangita hetkiä, joten toivon, että näiden kuvituksien myötä myös vanhemmat ja muut perheen jäsenet pääsivät käsiksi meidän metsäiloomme. Metsäilosta olemmekin syvästi kiitollisia heille, jotka mahdollistavat meille asumisen kauniissa kotimaassamme eli sotiemme veteraaneille ja rintamalotille.

Vietimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi tavallista isommat itsenäisyyspäiväjuhlat kulttuuritalolla. Ohjelmassa halusimme tuoda esille metsää ja suomalaista luontoa, joka on paras paikka kasvattaa lapsia.

Viimeinen yhteisesityksemme "Suomi puu" (säv. Soili Perkiö, san. Hannele Huovi)
 moninaisine tulkintoineen :)

Kiitos 100-vuotias Suomi! Sinussa on hyvä elää ja kasvaa. Katsoimme itsenäisyyspäivän aattona lasten kanssa päiväkodin isoista ikkunasta Kiurujärvelle ja toivoimme, että sama kauneus ympäröisi meitä vielä 200-vuotiaassakin Suomessa !