perjantai 20. marraskuuta 2015

Työkasvatus



Päiväkodissamme on ollut alusta alkaen itsestään selvää pyrkimys arkiseen yhdessä tekemiseen lasten ja aikuisten kesken. Päiväkotipäivän ei tule olla niin erillinen saarekkeensa irti ihmisten normaalista elämänmenosta, vaikka isossa ryhmässä touhutaankin. Yhdessä tekeminen ja sillä tavalla toisten ja ympäristön huomioonottamisen kyky kasvaa ja kehittyy, jalostuen jossain vaiheessa toivon mukaan luonnolliseksi osaksi lapsen toimintaa. Työskentelyssä tämän ikäisten kanssa on luonnollisesti varmistettava tekemisen ilo, vapaaehtoisuus ja turvallisuus, mutta monenlaisia reittejä pitkin päämäärään on mahdollista mennä ja se on sallittua. Olemme hyvin avoimia lasten omille nikseille tehdä asiat joskus toisinkin. Yleensä huomaamme, että lapsen valitsema reititys saa ainakin vedet valumaan silmistä, kun asiat ovatkin ykskaks vähemmän totista torven soittoa.




Esimerkiksi jos tehtävänä on siirtää heinäpaaleja paikasta toiseen, voi tehtävään ottaa tuntumaa ensin vaikka näin :D Lopulta voit tulla siihen tulokseen, että mitä nuita edes siirtämmään, antaa olla tuossa :D







Sadonkorjuujuhlan järjestelyjä edellistä särmikkäämmin :D





Sadonkorjuuta pellolla...



... puutarhassa...



...ja metsässä!



Nämäkin mustikkamarjat ovat ottaneet jotain ainakin suuhunsa :D





Tekemisestä syntyy ilo ja tunne siitä, että minäkin olen tärkeä osa tätä kaikkea.


Silti levätään ja leikitään; vaikka puussa, pullapiknikillä, karitsakarsinassa tai muuten vaan kikatellaan majassa.






 
Työarjen vastapari on juhlat. Perinteinen sadonkorjuujuhla syyskuussa oli jälleen kerran kaunis, iloinen ja mieleenpainuva antimineen, ohjelmineen ja osallistujineen:
 
 
@Auli Vaalama

Syksyllä vietettiin myös prinsessabileitä. Ritareiden linnan juhlat odottavat vielä tulevaisuudessa. Sukupuolisensitiivisyys näkyy meillä lapsen kiinnostuksen kohteiden huomioimisena ja mukaan ottamisena toimintaan. Tasa-arvo ei mielestämme tarkoita sukupuolettomuutta vaan reiluutta ja kaikkien huomioon ottamista.


Hyvänä lisänä rekvisiittavarastoon oli Emiisa Knuutisen touhuama hääpukuliike Niinattaren ( www.niinatar.fi) oikeiden kruunujen lahjoitus. Olimme mykistyneitä ja kiitollisia !




Aina ei olla kruunu päässä, vaan näistä tytöistä saattaa tullakin maailman parhaita palonaisia!  Kysy, vaikka Kiuruveden paloaseman miehiltä, jotka kävivät kylässä yhtenä koleana marraskuun aamuna.



Värikästä joulun odotusta kaikkiin koteihin <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruokakasvatus

Tälle lasten itse tekemät leipäset yleensä näyttävät. Kuva Maitohorsman lounaspöydästä.  Uudet ruokasuositukset on huomioitu jo pidempään P...