Samanlainen aina on sydän lapsien.

Tänä syksynä päätimme ajatella kansainvälisyyttä hieman laajemmin. Nivoimme koko syksyn matkaksi maapallon ympäri.
Syyskuun lopun sadonkorjuujuhlaan liitettiin hyväntekeväisyysteema Tansanialaisten kummilasten muodossa. Kiuruvetinen sairaanhoitajaopiskelija, Maria Lind oli meidän yhteyshenkilönä samaiseen lastenkotiin, jossa hän suoritti omaa opiskeluunsa liittyvää harjoittelua. Hänen kauttaan linkityimme Art in Tansanian sponsoreiksi ja saimme päiväkodillemme kaksi kummilasta; 5-vuotias tyttö ja 7-vuotias poika. Molemmat puoliorpoja köyhän perheen lapsia, joilla oli toive päästä kouluun. Keskustelimme lasten kanssa voisimmeko lahjoittaa kasvimaamme tuoton tähän kohteeseen ja se oli yksimielisesti kaikista hyvä ajatus. Viskarit saivat kunnian toimia kauppamiehinä ja -naisina, vaikka ihan kaikki hinkuivat rooliin. Ensi vuonna sitten seuraavat kauppiaat eli tämän perusteella auttaminen ei jää tähän :) Mainittakoon, että se päivä, kun sato käytiin korjaamassa viimeistä porkkanaa myöten, oli ehkä syksyn kylmin ja kurjin päivä. Kävelimme kasvimaalle jäisen tihkusateen keskellä ja kaivoimme saalista märästä maasta. Siinä vaiheessa, kun joka ikisen rukkaset olivat läpimärät oli pakko lopettaa työmaa ja siirtyä eväiden pariin sateen ja tuulen suojaan. Kotimatka taitettiin taksilla. Pienillä multanaamoilla oli silti hymy herkässä :p

Ei jää 2010-luvun lapsikaan kädettömäksi, vaikka tuulessa ja tuiskussa perunaa nostetaan. Iso peukku näillekin emännille :D

Kummilasten lisäksi olemme tutkineet maailman karttaa ihan koko alalta ja sivunneet kaikkia maanosia musiikin, kätten töiden ja tarinoiden kautta. Olemme puhuneet siitä millaista lapsen elämä on toisaalla ja miten paljon meillä on sellaista mistä voimme kiittää ja olla iloisia. Ilahdutukseksi Tansanian lastenkotiin on lähdössä myös paksu pino lasten piirustuksia ja kirjeitä. Vastapostia tietysti kovasti postilaatikkoomme odotellaan!
Sähköpostiin (joka ei tietenkään ole yhtä hienoa, kuin paperikirjeet) saimme kuitenkin jo kuvan Daudista ja Jaspinista uusissa koulurepuissaan. Kuva tuli lastenoikeuksien päivänä ja jotenkin siinä mielessä lämmitti erityisen paljon. Lapsen on tärkeää päästä kouluun muuan muassa siksi, että on tärkeää tietää, että 1+1=2 <3



Daudi ja Jaspin vasemmalla uusien koulureppujensa kanssa :)



Haluamme opettaa lapsille, ettemme ole yksin. Huomioimme myös lähiympäristöä pitkin vuotta. Kesällä mm. kävimme ojentamassa kasvimaamme jättikurpitsoita mukaville tonttinaapureillemme. Joulun lähestyessä ilahdutamme myös läheisen vanhainkodin väkeä sekä tietysti metsän eläimiä <3

Sadonkorjuujuhlan kuvasatoa !

Sadonkorjuujuhlan mukaan tuominen päiväkodin arkeen oli itsestään selvää alusta saakka. Laitoimme oman pikkuruisen kasvimaan taimilaatikoihin jo ensimmäisenä keväänä ja oitis havaittiin miten suurella ilolla lapset sekä hoitavat, että korjaavat satoa. Tosin laatikoista voi kesän mittaan löytää yhtä ja toista hyödyllistä, kun hiekkakakkuja ja pikkuautoja sekä kastelemisella ei voi olla määrää. Pikkukädet lotraavat vettä tietääkseni niin kauan kuin niiden annetaan läärätä :)
Ikiaikainen sadonkorjuujuhla on ollut historiansa aikana jonkin verran häilyvärajainen niin luonteensa ja ajankohtansakin suhteen. Viime aikoina se on vakiintunut kekriin, mutta me vietämme sitä silloin kun luonto on vielä kaunis eli syyskuun aikana. Iloitseminen ja juhla saavat somisteet äärettömän kauniista ympäristöstämme.

Juhlan rakentaminen alkaa oikeastaan kylvöstä.Teimme tänä vuonna isomman kasvimaan Viljo-tavaratalon peltoon maa-ja kotitalousnaisten avulla. Satoa on pomittu pitkin kesää. Retiisit ja kurpitsat eivät jaksa odottaa myöhäsyksyyn. Aiempia vuosia suuremman sadon tiimoilta järjestimme myyjäiset. Tuotto lahjoitetiin Tansanian kummilastemme koulunvuoteen.

Seuraavaksi alamme harjoitella esityksiä. Tänä vuonna teimme kesäkuusta alkaen soittimia LennArtissa ystävällismielisen järjestyksenvalvojaryhmän rahoittamana. Kiitos Lea ja Ari Luttinen, Marja ja Mikko Pennanen sekä Leena Kumpulainen. Rytmimunia, -kapuloita ja rumpuja. Jukka Mulari sadutti lapsilta biisin sanat ja sävelenkin, jonka sovitti päiväkodin omaksi hitiksi "Robin kasvimaalla". Yllättäen nämä kaksi teemaa olivat mielien päällä :D


Viimeisellä viikolla ennen juhlaa somistetaan pihaa ja leivotaan. Varsinainen ilon juhlan tarjoilu tulee Iltalypsyn sadon antimista. Esitysten jälkeen ruokailemme yhdessä. Päiväkodissamme ei ole erillistä vanhempainiltakulttuuria vaan kokoamme perheet vapaamuotoisiin pihajuhliin muutaman kerran perinteisten vuotuisjuhlien aikaan. Paperilla tulevat kausitiedotteet, vapaamuotoiset eteis-, kahvikuppi-, puhelin-, tekstarikeskustelut sekä vuotuiset Vasun tarkistukset ovat riittäneet aikuisten keskinäiseen tiedonvaihtoon. Myöskään reppuvihkoa emme käytä. Tekstari on koettu hyväksi tavaksi muistuttaa tärkeimmistä ja henkilökohtainen rupattelu henkilökohtaisimmista asioista.


Tämän vuoden juhlan kuvasi Auli Vaalama. Kiitos <3

Å

Lehdet lentää nyt syksy jo on!

Mikään ei saa mieliä paremmaksi kuin luontoretki!

Ja ensilumi <3

Meidän arkemme on jonkun lapsuus.

 

 

Siksi päiväkodin väkikin hengaa lomatunnelmissa, nauttii kesästä ja linnunpesästä, vaikka sitä työarjeksikin kutsutaan.  

Päivänkakkara on auki koko kesän :)

  

Päivänkakkaran tuoksua kaikille <3

Ruuhka

Päivänkakkaran portilla on ruuhka. Kaikkia syksyn jonoon ilmoittautuneita lapsia emme pysty toistaiseksi ottamaan vastaan ellei paikkoja yllättäen vapaudu. Sitäkin lasten kanssa eläessä tapahtuu -yllätyksiä :)
Täytämme paikat aina ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta sijoittumiseen vaikuttavat myös hoidon tarve tuntimäärällisesti, lapsen ikä sekä hoidon alkamisajankohta.
Nopeimmat ovat tehneet jonon alun jo vuodelle 2015, jota pidemmälle emme ota ilmoittautumisia.


Päivänkakkaran väki kiittää luottamuksesta. Ilman teitä ei olisi tietenkään meitäkään <3

Tiesitkö ?

Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa

Kaiken, mitä todella tarvitsen tietääkseni miten elää ja mitä tehdä ja miten olla, opin lastentarhassa.
Viisaus ei ole ylioppilastutkintovuorenhuipulla, vaan tarhan hiekkalaatikossa.
Opin siellä nämä asiat:
Jaa kaikki
Pelaa reilua peliä
Älä lyö ihmisiä
Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit
Siivoa omat sotkusi
Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun
Pyydä anteeksi,kun loukkaat jotakuta
Pese kätesi, ennen kuin rupeat syömään
Vedä vessa
Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää
Elä tasapainoista elämää - opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä
Ota nokkaunet iltapäivisin
Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista ihmistä kädestä ja pysyttele yhdessä muiden ihmisten kanssa

Tajua ihme
(Robert Fulghum)