Samanlainen aina on sydän lapsien.

Tänä syksynä päätimme ajatella kansainvälisyyttä hieman laajemmin. Nivoimme koko syksyn matkaksi maapallon ympäri.
Syyskuun lopun sadonkorjuujuhlaan liitettiin hyväntekeväisyysteema Tansanialaisten kummilasten muodossa. Kiuruvetinen sairaanhoitajaopiskelija, Maria Lind oli meidän yhteyshenkilönä samaiseen lastenkotiin, jossa hän suoritti omaa opiskeluunsa liittyvää harjoittelua. Hänen kauttaan linkityimme Art in Tansanian sponsoreiksi ja saimme päiväkodillemme kaksi kummilasta; 5-vuotias tyttö ja 7-vuotias poika. Molemmat puoliorpoja köyhän perheen lapsia, joilla oli toive päästä kouluun. Keskustelimme lasten kanssa voisimmeko lahjoittaa kasvimaamme tuoton tähän kohteeseen ja se oli yksimielisesti kaikista hyvä ajatus. Viskarit saivat kunnian toimia kauppamiehinä ja -naisina, vaikka ihan kaikki hinkuivat rooliin. Ensi vuonna sitten seuraavat kauppiaat eli tämän perusteella auttaminen ei jää tähän :) Mainittakoon, että se päivä, kun sato käytiin korjaamassa viimeistä porkkanaa myöten, oli ehkä syksyn kylmin ja kurjin päivä. Kävelimme kasvimaalle jäisen tihkusateen keskellä ja kaivoimme saalista märästä maasta. Siinä vaiheessa, kun joka ikisen rukkaset olivat läpimärät oli pakko lopettaa työmaa ja siirtyä eväiden pariin sateen ja tuulen suojaan. Kotimatka taitettiin taksilla. Pienillä multanaamoilla oli silti hymy herkässä :p

Ei jää 2010-luvun lapsikaan kädettömäksi, vaikka tuulessa ja tuiskussa perunaa nostetaan. Iso peukku näillekin emännille :D

Kummilasten lisäksi olemme tutkineet maailman karttaa ihan koko alalta ja sivunneet kaikkia maanosia musiikin, kätten töiden ja tarinoiden kautta. Olemme puhuneet siitä millaista lapsen elämä on toisaalla ja miten paljon meillä on sellaista mistä voimme kiittää ja olla iloisia. Ilahdutukseksi Tansanian lastenkotiin on lähdössä myös paksu pino lasten piirustuksia ja kirjeitä. Vastapostia tietysti kovasti postilaatikkoomme odotellaan!
Sähköpostiin (joka ei tietenkään ole yhtä hienoa, kuin paperikirjeet) saimme kuitenkin jo kuvan Daudista ja Jaspinista uusissa koulurepuissaan. Kuva tuli lastenoikeuksien päivänä ja jotenkin siinä mielessä lämmitti erityisen paljon. Lapsen on tärkeää päästä kouluun muuan muassa siksi, että on tärkeää tietää, että 1+1=2 <3



Daudi ja Jaspin vasemmalla uusien koulureppujensa kanssa :)



Haluamme opettaa lapsille, ettemme ole yksin. Huomioimme myös lähiympäristöä pitkin vuotta. Kesällä mm. kävimme ojentamassa kasvimaamme jättikurpitsoita mukaville tonttinaapureillemme. Joulun lähestyessä ilahdutamme myös läheisen vanhainkodin väkeä sekä tietysti metsän eläimiä <3